"Jalkapallo on ollut ihan parasta kuntoutusta" : ADHD-oireisten lasten ja nuorten kohtaaminen joukkueurheilussa

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, millaista tietoa, keskustelua tai koulutusta tarvitaan urheiluseurojen joukkueurheilutoimintaan, jotta toiminnassa voitaisiin kohdata ADHD-oireiset lapset ja nuoret. Tavoitteena oli tuottaa tietoa siitä, miten valmentajat ja urheiluseurat voivat tukea ADHD-oireisten lasten ja nuorten osallisuuden, itsetunnon ja sosiaalisten taitojen vahvistumista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena kehittämistyönä käyttäen teemahaastatteluita ja soveltaen kehittävän arvioinnin periaatteita. Kehittämistyö oli osa Kuntoutussäätiön, Helsingin seudun erilaiset oppijat ry:n ja Helsingin Autismi- ja Aspergeryhdistys ry:n kolmevuotista Liito-hanketta. Tuloksista luotiin materiaali, jota on tarkoituksena käyttää osana Liito-hankkeen laajempaa koulutusmateriaalia. Kehittämistyön teoreettinen viitekehys perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin siitä, miten ADHD-oireisia lapsia ja nuoria tulisi kohdata joukkueurheilussa. Näiden tutkimusten pohjalta viitekehys avasi ADHD:ta muun muassa voimavarojen, vahvuuksien ja haittatekijöiden näkökulmista. ADHD:ta ja joukkueurheilua käsiteltiin myös tunnetaitojen, itsesäätelyn sekä minäkuvan kehittymisen, osallisuuden ja sosiaalisten taitojen kehittymisen sekä voimavaralähtöisen valmentamisen näkökulmista. Kehittämistyön aineisto perustui 16 teemahaastatteluun. Teemahaastatteluissa haastateltiin jalkapallovalmentajia, kokemusasiantuntijoita ja neuropsykiatrian asiantuntijoita. Kehittävää arviointia käytettiin kehittämistyön aiheen rakentumisessa ja teemahaastatteluissa, valmiin materiaalin arvioinnissa ja materiaalin luomisessa. Kehittämistyön tulosten perusteella urheiluseurojen toimintaan tarvitaan enemmän ajantasaista, tutkittuun tietoon perustuvaa tietoa ADHD:sta leimaantumisen ja stereotypioiden välttämiseksi. Tuloksista keskeisimmäksi nousi tieto siitä, että valmentajan toiminta on avainasemassa siinä, kuinka ADHD- oireinen lapsi tai nuori kiinnittyy joukkueeseen ja harrastukseen sekä miten harrastus tukee lapsen tai nuoren arkea sekä oireiden ja haasteiden lieventymistä. Kehittämistyön tuloksista luodussa materiaalissa on perustietoa, neuvoja ja konkreettisia keinoja valmentajille ja seuroille ADHD-oireisten lasten ja nuorten kohtaamiseen. Johtopäätösten mukaan urheiluseuroilla voi olla lasten ja nuorten tulevaisuuden kannalta tärkeä rooli, sillä joukkueurheilu on parhaimmillaan toimintaa, joka voi ehkäistä sosiaalisia- ja psyykkisiä ongelmia. Valmentajien työ kaipaa enemmän arvostusta ja tukea, missä keskeisessä asemassa ovat eri lajiliitot. Seurojen ja vanhempien välistä yhteistyötä olisi mahdollista parantaa avoimemmalla viestinnällä, joka lisää luottamusta ja kohtaamista, joka taas tukee ADHD-oireisten lasten ja nuorten kiinnittymistä joukkueisiin. Lisäksi tulisi harkita mahdollisuuksia lisätä eri alojen yhteistyötä, kuten sosiaalialan ja urheilun välistä yhteistyötä sekä osaamisen yhdistämistä.The purpose of this master’s thesis was to find out, what kind of information, discussion or education is needed at sports clubs and in their group sport activities, so that they could better understand children and adolescents with ADHD. The goal was to collate information on how coaches and sports clubs can boost the participation, self-esteem and social skills of children and adolescents with ADHD. This master’s thesis was implemented as qualitative developmental work and it was part of the Liito-project, which is a three-year project, initiated by The Rehabilitation Foundation, Helsinki Region Diverse Learners Association and Helsinki Association for Autism and Asperger Syndrome. Further educational material for the purpose of the Liito-project will be derived from the results of this development work. The knowledge base of the development work was based on several international studies about the experiences of children and adolescents with ADHD when participating in team sports. These studies open up an understanding of ADHD from different perspectives, like resourcefulness and strengths as well as its drawbacks. The knowledge base addressed issues like emotional skills, the development of self-regulation and self-image, participation, social skills of children and adolescents with ADHD and resource-oriented coaching from the point of view of the coach. The data of the development work was based on 16 themed interviews consisting of three different interview groups, which were football coaches, experts by experience and experts in neuropsychiatry. The principles of developmental evaluation were used in constructing the framework for the study, in themed interviews and in the final evaluation of the material collected. The main results of the development work were that sports clubs need more up-to-date information based on the scientific research of ADHD, to avoid stigma and stereotypes. Central to the findings was that coaching plays a key role in how children or adolescents with ADHD fit into team sports as a hobby and how it could support their daily life and alleviate the symptoms and challenges associated with ADHD. The created material, which was based on the results of the development work, has additionally showed the kind of knowledge, advice and concrete tools that could be offered to coaches and sports clubs to help to adapt to and support children and adolescents with ADHD. According to the conclusions, sports clubs can play an important role in the future of children and adolescents, because at its best, team sports are activities that can be successfully used to prevent social and mental problems. Opening more lines of communication between sports clubs and parents can increase the trust that families place in these sports clubs when enrolling their children, which has a direct effect on the involvement of children and adolescents with ADHD in team sports. The various sports federations have a key role to play in providing coaches and organizations the necessary support and education. The study considers the impact of increased co-operation between the two sectors involved, the sports and the social service sectors and how it can have a positive influence on the process